header_contentspot

Ostoskori on tyhjä

scriptspot_sitewide_nocheckout

scriptspot_sitewide_nocheckout

scriptspot_sitewide_nocheckout

Kaikki tuotemerkit A - Ö

Mitä puun lämpöarvo tarkoittaa ja mitä siitä tulisi tietää?

Lämmittämiseen käytettävistä puulajeista puhuttaessa voi kuulla mainittavan sanaparin nimeltä puun lämpöarvo. Tämä puun energiasisältöä kuvaava lämpöarvo kertoo siitä, kuinka tehokkaasti puulaji lämmittää, kun sitä poltetaan. Lämpöarvoa verrataan painoyksikköä kohden ja puun tiheys eli polttopuun paino on siinä vaikuttava osatekijä. Suomessa kasvavien puulajien ominaisuuksissa ei ole toisiinsa nähden kovinkaan suurta eroa, mutta koivun lämpöarvo on lämmitykseen käytettävistä puulajeista kaikkein ihanteellisin sen tiheämmän puuaineksen ansiosta, koivuklapin painon ollessa muita puuklapeja suurempi. Mutta vaikka haapa, kuusi ja leppä ovatkin polttopuuna tiheydeltään koivua matalampiarvoisia, niiden lämpöarvo yltää lähestulkoon koivun tasolle.
Polttopuun lämpöarvoon vaikuttaa myös poltettavan puulajin kosteus sillä hetkellä, kun puun polttaminen on kulloinkin ajankohtaista. Kostean puun pehmeneminen alkaa kuitenkin jo 100 °C lämpötilassa, kun taas kuivan puun palamislämpötilan tulee olla 180 °C ennen sen pehmenemisen alkamista. Jos siis saatavilla ei ole mitään muita kuin kosteita polttopuita ja vaikeimmasta alkuvaiheesta selvitään eli puut onnistutaan saamaan syttymään, ne saattavat hyvinkin kelvata tähän käyttötarkoituksen. Kuivan puun valitseminen on kuitenkin sen sisältämän, kosteaa puuta korkeamman lämpöarvon lisäksi aina sekä aikaa että vaivaa säästävä toimenpide.
Vaikka suomalaisten puulajien välillä ei olekaan olemassa suuria eroavaisuuksia mitä tulee niiden lämpöarvoon, yleisesti ottaen kaikkein yleisimmin käytettyjen polttopuiden järjestys on seuraava, korkeimmasta lämpöarvosta matalimpaan lukien: koivu, mänty, kuusi, leppä ja haapa. Koivu on siis puun polttopaikasta ja olosuhteista riippumatta se kaikkein varmin valinta polttopuuksi, mikäli halutaan valita vain yksi puulajike useampaan eri tarpeeseen ja jollei myöskään haluta ottaa tuskastumisen riskiä puun syttymään saamisen kanssa.
 

Parhaat polttopuut saunan lämmitykseen ja nuotion sytyttämiseen

Polttopuiden lämpöarvot ovat tärkeä huomioon otettava seikka polttopuun valinnassa, minkä lisäksi kannattaa huomioida myöskin se seikka, missä tilanteessa polttopuita aiotaan milloinkin käyttää. Puusaunan pesään suosituin puuvalinta lienee koivuklapit, mutta saunan lämmitykseen käyvät hyvin myös muut puulajit. Tärkeintä saunaa puilla lämmitettäessä on puulajin valinnan sijaan ottaa huomioon se, että polttopuu on ensiksikin varmasti kuivaa sekä toisekseen paksuudeltaan alle 10 cm.

Aina ykkössuositus polttopuuksi ei kuitenkaan ole koivu, sen korkeasta polttoarvosta huolimatta. Esimerkiksi nuotiolla käytettäväksi puuksi suositellaan ensisijaisesti mäntyä, ja vasta sen jälkeen tällä listalla seuraavat kuusi ja koivu. Näiden kolmen välillä ei ole kuitenkaan suuria eroja. Sen sijaan nuori mänty sekä paju, lehmus ja haapa ovat puulajeja, joita ei suositella nuotiossa poltettaviksi. Saunan lisäksi myös nuotiota sytytettäessä on tärkeää ottaa huomioon se, että nuotioon asetettavat puut on aina pilkottu riittävän pieniksi ja sen lisäksi mielellään myös halkaistu, sillä halkaistu puu palaa pyöreää, kokonaan halkaisematonta puuta huomattavasti nopeampaan tahtiin. Lisäksi, jos nuotiopuu on kosteaa ja tuoretta, sitä on hankalaa saada syttymään nuotioon tulta laitettaessa, mutta sen sijaan kosteaa puuta voi lisätä nuotioon siinä vaiheessa, kun se on saatu aluksi hyvin palamaan kuivemman puun toimesta. Tämä on hyvä vinkki silloin, kun kuivaa nuotiopuuta on käytettävissä ainoastaan rajallinen määrä, esimerkiksi metsässä luontoretkellä liikuttaessa.
 

Vältä polttamasta takassa käsiteltyä tai lahonnutta puuta

Saunan ja nuotion lisäksi takka on kolmas niistä kohteista, joihin suomalaiset kaikkein yleisimmin käyttävät polttopuita. Takkaan ei ole olemassa parhaiten sopivaa puulajia vaan sen sijaan siinä voi polttaa lähestulkoon puuta kuin puuta, mutta on huomioitava, ettei takassa tule polttaa maalattua tai millään muulla tavoin käsiteltyä puuta, eikä takkaan laitettava puu saa myöskään olla lahonnutta. Maalattu ja painekyllästetty puu ovat siitä syystä vaarallisia valintoja, että palaessaan ne saattavat luovuttaa huoneilmaan erilaisia myrkkyjä. Lahonneen puun lämpöarvo puolestaan on suorastaan olematon, minkä lisäksi lahopuun polttaminen myös tekee hormista helposti hyvin karstaisen sekä synnyttää haitallisia palokaasuja, mikäli sitä poltetaan liian pienellä vedolla.

Takkaan puita valittaessa on huomioitava lisäksi se, että kaasujen muodostumista toteutuu myöskin märkää puuta liian pienellä vedolla poltettaessa. Puun kuivattaminen ennen sen takassa polttamista on siis ensiarvoisen tärkeää, jotta kodin sisäilma pysyy terveellisissä puitteissa ja hyvänä hengittää. Lisäksi nyrkkisääntönä on hyvä muistaa se, että takassa ei tule koskaan polttaa roskia, jotta niistä ei muodostu hengitysilmaan haitallisia päästöjä. Roskien polttaminen suomalaisissa takoissa on ollut hyvinkin yleistä, mutta tietous edellä mainitusta kasvaa ajan saatossa, minkä seurauksena roskien polttaminen takassa onkin vähentynyt viime vuosikymmenten aikana huomattavasti.

Tämän päivän koteihin suunnitellut tulisijat on valmistettu mahdollisimman energiatehokasta lämmitystä silmällä pitäen. Tämä tarkoittaa sitä, että takoilla suositellaan lämmitettävän kohtuullisin väliajoin sekä tasaisesti lämmittäen. Yhdellä kertaa takassa suositellaan poltettavaksi korkeintaan yhdestä kahteen pesällistä hyvin kuivunutta puuta, jotta takan ylikuumenemiselta vältytään. Kuivien puiden lisäksi lämmitykseen kannattaa myös varata kuivat sytykkeet, jotka puiden tavoin suositellaan otettavaksi niiden varastopaikasta sisälle pari päivää ennen takan lämmitystä. Polttopuulle sopiva kosteus takkaan laitettaessa on noin 15-25 prosenttia puun kokonaispainosta, minkä saavuttamiseen riittää hyvin monesti myös se, että polttopuut tuodaan sisätiloihin vasta takan lämmitystä edellisenä päivänä. 

Takasta puhuttaessa on myös hyvä muistaa tilata takalle nuohous kerran vuodessa. Kiinteistön omistajalla on tulisijojen nuohoamisvastuu lain mukaankin, mutta sen lisäksi nuohous on kannattava toimi myöskin taloudelliselta kantilta katsottuna. Takan säännöllinen nuohous nimittäin pienentää kiinteistön lämmityskustannuksia, sillä takkaan kertynyt tuhka ja noki pinttyvät kerrokseksi takan seinämiin, mikä estää lämmön siirtymistä tulisijan rakenteista huoneilmaan.

Anna tulisijojen lämmetä hakemalla polttopuut Honkkarilta

Olipa tapanasi sitten sytyttää tulet takkaan, saunaan tai nuotioon, kuivien polttopuiden varaaminen näiden toimien varalle on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli haluat polttopuut kotiisi valmiiksi kuivatettuina sekä mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti, Hong Kongilta löydät laadukkaat, helposti syttyvät polttopuut eli koivuklapit joko näppärän kokoisissa säkeissä tai heti kerralla runsaamman kokoisilla lavoilla, joista riittää puuta moniin pesällisiin. Honkkarista löydät sekä polttopuut että monet muut kodin, pihan ja puutarhan tarpeet luotettavasti ja nopeasti. Tarkista samalla myös sinua kiinnostavan tuotteen kohdalta kotiinkuljetuksen mahdollisuus, joka säästää sinut toimituksen noutamisen vaivalta!
Käytämme sivustolla evästeitä palvellaksemme sinua paremmin. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
Selvä Lisätietoja